• Oma hevonen

    Millainen tallipaikka on paras?

    Jos minulta olisi kysytty viitisen vuotta sitten, millainen tallipaikka on hevoselle paras, olisin vastannut silmää räpäyttämättä, että pihatto, pitkä laidunkausi ja isot laitumet. Olinkin ikionnellinen, kun kuulin, että tallillemme rakennetaan paddock paradise -pihatto, jonne Reetu mahtuu mukaan. Ensimmäiset päivät pihaton suojissa ovat olleet kaikin puolin unelmien täyttymys ja toivon, että paddock paradiset eli ns. paratiisitarhat yleistyvät tulevina vuosina. Vuodet Pepen ja sen tallikavereiden kanssa ovat kuitenkin avartaneet hevosmaailmankatsomustani. En enää julista, että pihatto on kaikille paras vaihtoehto, vaikka meille se sitä onkin (paddock paradise -radasta nyt puhumattakaan!). Paras tallipaikka on sellainen, joka vastaa kunkin hevosen tarpeeseen ja omistajan elämäntilanteeseen. Yhden onni voi olla pihaton suoma vapaus laumassa, kun taas toinen…

  • Blogi,  Reetun elämä

    Uusi poni, uusi blogi!

    Hei, ja tervetuloa uuden blogini pariin! Tähän vuoteen on mahtunut niin paljon muutoksia, että aika uuden blogin perustamiselle tuntui sopivalta. Kun tiemme Reetu-ponin kanssa kohtasivat viime keväänä, ajatus omasta hevosblogista alkoi muhia mielessäni. Muutamat Tassuttelua-blogin lukijat, tutut ja tallikaverit olivat erikseen pyytäneet, että kirjoittaisin taas hevosista. Tilanne edellisen ponini Pepen kanssa oli edennyt niin hankalaksi, etten yksinkertaisesti halunnut enää kertoa sitä muille. Kritiikin pelossa lopetin koko bloggaamisen hevosista. Tilanne on nyt toinen. Minulla on elämäniloinen poni, jonka kanssa olen samalla taajuudella, joka ei ole kipeä (pullea kyllä) ja jonka kanssa olen saanut kokea upeita juttuja. Blogin nimi juontaa juurensa sanonnasta kolmas kerta toden sanoo, koska nyt tuntuu, että olen todella…

  • Oma hevonen

    Unelma omasta hevosesta ei ole mahdoton

    Pohdin aikoinaan vanhan blogin puolella sitä, onko oma hevonen jokaisen saavutettavissa oleva unelma. Päätin julkaista tekstin uudestaan päivitettynä versiona, koska aihe on ajankohtainen edelleen. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että hevosharrastus on vain rikkaiden etuoikeus, johon normaali- tai pienituloisilla ei ole mahdollisuutta. Jokainen hevosenomistaja on varmaan joskus kuullut tutuiltaan kommentin: “Mutta, eikö hevosen pitäminen ole kamalan kallista?”. Hevosenpito on kieltämättä kallista ja siihen saa uppoamaan pääkaupunkiseudulla helposti tonnin kuussa. Oma hevonen on ollut minulle kuitenkin aina suuri haave ja hevoskuume jatkuva olotila. Se alkoi kymmenvuotiaana, rauhoittui muutamaksi vuodeksi, kun sain Penni-ruunan, ja palasi taas aikuisena pahempana kuin koskaan. Nyt minulla on jo kolmas oma hevonen, mistä olen joka päivä kiitollinen. Koska…