• Matkaratsastus

    Muulin kanssa harjoitusmaastossa

    Tiedättehän sen vanhan fraasin, ettei kukaan tule kotoa hakemaan? Sehän ei pidä lainkaan paikkaansa, koska Kaisa ja Muuli ainakin tulevat. Kun nössöilin alussa sen ajatuksen kanssa, uskallanko lähteä Lietoon matkaratsastuskisoihin, Kaisa ehdotti ratkaisuksi harjoitusmaastoa, onhan tallien välimatkakin on alle kymmenen kilometriä. Siinähän näkisi, miten ratsut tulevat juttuun. Tuumasta toimeen! Tiistai-iltana Kaisa ja Muuli kurvasivat Chevalinnin pihaan ja sain kunnian tavata Muulin ihan livenä. Muuli oli herkän ja symppiksen oloinen tapaus, jonka korvat olivat oikeassa elämässä vielä suuremmat kuin kuvissa! Muuli vaikutti myös yllättävän isolta säkäkorkeuteensa nähden. Vaikka sitä selvästi jännitti, se pysyi rauhallisena ja keskittyi tarkkailemaan ympäristöään jättimäisillä korvillaan. Reetun ja Muulin ensikohtaaminen Kun Muuli saapui tallille, tallipihan viereisessä tarhassa…

  • Maastoilu,  Matkaratsastus

    Shokkiuutinen! Lähdemme matkaratsastuskisoihin Muulin kaveriksi

    Jos joku olisi reilu vuosi sitten sanonut, että kesällä 2019 edes harkitsen lähtemistä ratsastuskisoihin, olisin nauranut sellaista syvää, vatsanpohjasta kumpuavaa synkkää naurua. Minä ja laukkakammoni, just joo. Niin ne ajat ja tilanteet muuttuvat. Yhteiselo Reetun kanssa on sujunut niin hyvin, että viimeisetkin pelkoni polkeutuivat keväällä jonnekin laukkaputken pehmoiseen hiekkaan. Olemme kohdanneet vuoden mittaan maastossa vaikka minkälaisia yllätyksiä, mutta Reetu on ollut luotettava kuin kallio. Sen kuppi ei mene nurin, vaikka maastolenkin aikana joku katoaa yhtäkkiä edestä tai vieraat ratsukot ohittavat takaa (mulkoilee kyllä taakseen kiinnostuneena). Tottakai sekin säikähtelee ja jännittyy, mutta kuuntelee pääsääntöisesti aina ratsastajaansa. Kun Muuliblogin Kaisa ilmoitti keväällä Muulin matkaratsastuskisoihin ja kirjoitti mahtavan tietopaketin lajista, uteliaisuuteni lajia kohtaan…

  • Ajaminen

    Kun kultakärryt ovat ainoa mahdollinen vaihtoehto

    Ensi alkuun iso kiitos Sannalle kuvista ja yllätyskuvaussessiosta! Nyt on hyvä blogata ajohommista, kun on kosolti mahtavia kuvia. Ajattelinkin kertoa, mikä on ajotreenien tilanne nyt ja millaiset kärryt meille on tulossa. Ohjasajotilanne Reetun ohjasajo on sujunut tosi kivasti. Olen ohjasajanut Reetua ympäri tallia kiertävää pururataa, käynyt maastossa yksin ja porukalla, nostellut raveja ja juossut (hölmön näköisenä) ponin perässä tai sivussa. Se osaa avut jo aika mukavasti eikä kiemurtele, hidastele tai pysähtele, kuten ihan alussa. Vaikka meille riittäisi ihan hyvin ohjasajovarusteiksi suitset, silat ja ohjat, olen pukenut täyden varustuksen päälle, jotta Reetu tottuu niiden pukemiseen ja kantamiseen. Kovin kireälle en ole valjaita vielä virittänyt, mutta toki kärryjen tullessa taakse on syytä…

  • Laukka

    Kun laukka ei enää jännitä

    Aiempaa blogiani lukeneet tietävät, että laukka on ollut minulle Pepe-ponin reippaiden lähtöjen jälkeen vähän jännittävä askellaji. Vaikka viimeisenä vuonna laukkailimme Pepen kanssa ihan menestyksekkäästi sekä kentällä että vähän myös maastossa, pieni jännityspeikko istui aina olalle laukkaan siirtyessä. Lähtötilanne Reetun kanssa oli se, että minulla oli edelleen ongelmia laukan ja etenkin laukannoston kanssa, Reetulla ei. Halusin varmistaa, etten tartuta nuoreen hevoseen omaa jännitystäni, joten valitsin jälleen kerran hitaan etenemispolun. Nyt tilanne näyttää oikein mainiolta, koska tällä viikolla karauttelimme hyvät pätkät maastolaukkaa kaverin peesissä, ja jännittämisen sijaan sekä poni että minä vain nautimme. Lähtötilanne: pusertava istunta, laukka ei nouse Ennen kuin ostin Reetun, olin juuri käynyt Enjalan ratsastuskoulussa muutamalla yksityistunnilla laukkaterapiassa ja…