Reetun elämä,  Satula

Älä jää yksin satulaongelmien kanssa

En varmaan ole maailman ainoa hevosenomistaja, jolle yksi ikävimpiä yllätyksiä hevosen omistamisessa on ollut satulan löytämisen vaikeus. Pepe-ponia ostaessa homma tuntui vielä helpolta: sain satulan kauppojen mukana ja iloitsin, että sillä pärjäisin ponin loppuelämän. Vähänpä tiesin! Meni noin puoli vuotta, kun käsissäni oli yksi sopimaton satula ja päässäni loputtomasti kysymysmerkkejä.

Satulan ostamisen ja huoltamisen Via Dolorosa

Karvasatulavaihe, yksi Pepen satulasaagan monista vaiheista

Kun Pepe oli ollut minulla muutaman kuukauden, se kasvoi satulastaan ulos selkälihasten kasvun myötä. Samalla vanha satula sai tuomion, että se on vähän liian pitkä. Seuraavien kuukausien ajan kokeilin karvasatuloita, rungottomia satuloita, kavereiden hevosten satuloita ja mitä nyt vain käsiini sain. Ostin, myin ja toppautin, vuokrailin, kokeilin, petyin ja googletin. Kun Pepellä oli viimein sopiva satula, jonka toppaukset olivat tiptop ja vastinhihnat tuliterät, Pepe lähti tästä maailmasta. Minulle jäi kiva satula, muttei hevosta.

Reetulle sovitin muutamaa eri satulaa Satula.comin kautta, kunnes sopiva löytyi. Kun ihana Albion sai jokin aika sitten tuomion, ettei se istu enää Reetun selkään, päätin, etten jatka yksin räpeltämistä. Olin valmis maksamaan satulasta vaikka vähän enemmän, kunhan se on muokattavissa ja joku oikeasti satuloista ymmärtävä katsoisi peräämme.

Albion SLK 16,5″ toi hymyn huulille. Sitten Reetun muodot muuttuivat niin, ettei se enää istunutkaan selkään. Kuva: Sanna Lohenoja (kesä 2018)

Kertakokeilulla sopiva satula?

Tallikaverini vinkkasi, että tallillemme on tulossa Bates- ja Wintec-satuloiden jälleenmyyjä, joka on tarkistanut muutaman kuukauden välein parin asiakasratsun satulat ja muokannut niitä paikan päällä. Samalla hän voisi kuulemma vilkaista Reetun Albionia, josko sille olisi jotain tehtävissä. Tartuin tilaisuuteen.

Innostuin jo siinä kohti, kun kuulin, että on ylipäänsä olemassa sellainen palvelu kuin satulan sopivuuden säännöllinen tsekkaus. Satulansovittajan diagnoosi Albionin osalta ei ollut yllätys: satula on ihan ok, jos en ratsasta sillä päivittäin. Muitakin vaihtoehtoja kannattaisi kuitenkin kokeilla ja ainakin topata vanha satula.

Sovimme satulansovitusajan seuraavalle viikolle ja olin henkisesti varautunut kahdenkymmenen erilaisen satulan kokeilurumbaan. Toisaalta olin huolissani, löytyykö tynnyrinmalliselle Reetulle ylipäänsä mitään markkinoilta.

My precious 🙂

Yllätykseni oli suuri, kun satulansovittaja saapuikin tallille yhden satulan kanssa. Yhden! No, yksihän riittää, jos se on sopiva, ja Bates Wide Dressage oli juuri sitä. Tiedättekö sen tunteen, kun satula ikään kuin loksahtaa oikeaan kohtaan selkää satuloidessa? Bates teki juuri sen. Satulansovittaja kertoi, että jos hän on nähnyt hevosen etukäteen, yleensä riittää noin 1-3 satulan tuominen testattavaksi. Siinäpä ammattilaisen ja amatöörin ero! Omin päin olisin tarvinnut sen rekkalastillisen enkä silti olisi osannut oikein sanoa.

Satulakauppias halusi nähdä satulan myös liikkeessä ratsastajan kanssa, joten ei kun maneesiin koeratsastukselle. Penkki vaikutti edelleen sopivalta, tuntui mukavalta ja päätin ottaa sen kokeiluun. Kävin kokeilusatulalla kerran maastossa ja pari kertaa kentällä. Reetu liikkui kevyen ja tyytyväisen oloisesti ja nosti kentällä laukankin ihan pikkupyynnöstä. Ostopäätös oli sen perusteella helppo tehdä.

Satulansovituksessa tarkistettiin seuraavat asiat:

  • Lapatila eli satulan etuosa: mahtuuko lapa liikkumaan vapaasti hevosen liikkeen mukana.
  • Onko satulan leveys sopiva eli asettuvatko paneelit selkälihasten päälle tasaisesti painamatta selkärankaa (satulan takaa kurkatessa pitäisi satulan toisesta päästä paistaa päivänvalo)
  • Satulan rungon malli: asettuuko satula selkään tasaisesti koko mitaltaan. Esim. liian suora satula jättäisi selän ”notkokohdan” tyhjäksi, minkä voisi huomata mm. epätasaisena hikijälkenä.
  • Satulan pituus (tarkempi sepustus tästä alla)
  • Ratsastaja satulassa: onko satula ratsastajalle sopiva. Esim. liian pieneen satulaan voi hyvinkin mahtua takamus, mutta tärkeämpää on katsoa, miten reidet asettuvat penkkiin.
  • Satula hevosen liikkuessa: pysyykö satula paikallaan vai läpättääkö irtonaisesti takaa, liikkuuko hevonen hyvin ja mielellään.
  • Sopiva satulavyö: satula on kokonaisuus, johon kuuluu myös oikeankokoinen ja -mallinen satulavyö. Reetu saa satulansa kaveriksi Wintec-kouluvyön, jonka voi pestä hanan alla vaikka joka käytön jälkeen!

Oho! Eikö viimeinen kylkiluu olekaan aina satulan maksimipituuden mittari?

Uuden satulan mallailua selkään. Salaperäisessä pikkupussissa roikkui hoitobalsami ja ohjekirjanen.

Opin satulansovituksen aikana monta mielenkiintoista asiaa. Viimeksi Helsingin GoExpo Horse -messujen satulansovitusdemossa kuulin (ties kuinka monetta kertaa) vanhan totuuden siitä, että hevosen takimmaisen kylkiluun kohta määrittelee satulan ehdottoman maksimipituuden. Satulansovittaja korjasi, että Bates- ja Wintec- satuloiden osalta tieto on vähän vanhentunutta.

Kasvoillani loisti epäilys luultavasti naapurikuntaan asti, joten sain perusteellisen opetustuokion siitä, miksi näin on. Uudet Bates- ja Wintec -satulat (samoja satuloita, eri pintamateriaalit) ovat joustavarunkoisia (huom! eivät silti joustorunkoisia), erittäin leveillä paneeleilla varustettuja, ilmatopattuja ja jakavat ratsastajan painon tasaisesti laajalle alueelle. Ilmatoppaus toimii myös tehokkaana iskunvaimentimena. Lopputuloksena selän takaosaan ei tule kuormitusta, vaikka satula näyttäisikin vähän pitkältä. Ilma- ja villatopattuihin satuloihin ei tämän osalta siis päde kuulemma ihan samat lait.

Reetun uusi satula jää 17-tuumaisena takimmaisen kylkiluun kohdille eikä ole senttimetreissä vanhaa Albionia pidempi. Huolta ei sinänsä siis ole. En usko, että uskaltaisin edes ostaa reilusti liian pitkän näköistä runkosatulaa, mutta uskon kyllä, että pientä pelivaraa voi hyvin Batesissa olla.

Kun kysyin, olisiko kuitenkin järkevämpää tilata 16.5 -tuumainen malli, vastaus oli ei: 17 tuumaa on mukavampi minulle vaikkapa maastossa, kun satulassa on paremmin tilaa olla. Kun itse istun paremmin, hevosestakin tuntuu paremmalta. Omin päin sovitellessani olisin varmasti päätynyt lyhyempään, eli minulle ehkä jo liian lyhyeen, satulaan. Olen lyhyt, mutta lyhyys tulee selästäni eikä jaloistani:16-tuumaisessa satulassa tulee helposti ahdas olo.

Satulan muokattavuus säästää rahaa ja hermoja

Satulansovitustuokio GoExpo Horse -messuilla

Hevosten selät muuttuvat koko ajan varsasta vanhukseen. Välillä kasvatetaan muskeleita ja välillä vatsaa. Useimpiin nykysatuloihin voi vaihtaa kaaren, mikä muokkaa satulan leveyttä, mutta riittääkö se? Monen asiantuntijan mukaan ei riitä.

GoExpo Horsen satulansovitusesityksessä demottiin sovituspalojen vaikutusta satulan hienosäätöön. Pikkuisella huopapalalla satulan alla oli yllättävän iso vaikutus vaikkapa ratsastajan suoruuteen. Samaa totesi Hipposprotin Atte Aada Lätin satulansovitusvlogissa: sopiva satula on kuin hyvä kenkä. Huovat, kohotuspalat ja romaanit ovat kuin sukka tai pohjallinen, jolla voidaan hienosäätää ja hakea ekstramukavuutta. Täysin vääränlaista satulaa niillä ei voi kuitenkaan korjata.

Yksi suurimpia syitä, miksi Reetun satula on nyt Bates, on juuri sen muokattavuus. Batesiin voi vaihtaa kaaria, polvitukia, jalustinhihnan paikkoja ja sovituspaloja vaikka itse! Muokkausten tekeminen ei edellytä satulasepän tutkintoa vaan tumpelokin pärjää.

Peukalo keskellä kämmentä -tyyppinä en koe minkäänlaista intohimoa satulan sisuskalujen sorkkimiseen itse. Lennossa muokattavan satulan hyvä puoli on kuitenkin siinä, että osaavammat voivat muokata niitä ihan tallikäynnin yhteydessä! Nyt voimme Reetun kanssa liittyä tallin säännölliseen satulantsekkausrinkin ja minulla on hevosenomistajan pitkällä huolilistalla yksi huoli vähemmän! Satulalla on myös kymmenen vuoden takuu.

Linkkivinkit satulansovituksen perusteiden opetteluun

Lupasin jo viikkoja sitten kirjoittaa satulansovituksesta blogiini. Tulin lopulta siihen tulokseen, että yksi neuvo riittää – ja voin vakuuttaa, että sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä:

Älä etsi yksin, vaan luota osaavaan satulansovittajaan. Opiskele satulansovituksen perusteet, jotta et ole ihan hukassa, mutta säästä itsesi yksin puurtamiselta. Kysy somesta tai tuttaviltasi suosituksia luotettavista ja osaavista satulakauppiaista, ja ota heihin yhteyttä!

Loppuun vielä vinkkejä itseopiskelua varten, jotta osaat kysyä satulansovituksessa oikeita asioita ja tiedät suunnilleen , millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota. Satulakauppias tuntee satulat, mutta sinä oman hevosesi. Kummankaan ei tulisi siis olla ihan kuutamolla sopivaa penkkiä etsiessä.

5Herättikö tämä ajatuksia? Ota kantaa somessa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *