
Kesän treenit ja toukokuun menot
Lupasin taannoin kertoa blogin puolella korona-ajan kuulumisia. Totta puhuttuna korona ei ole alkushokin jälkeen vaikuttanut elämääni kovin dramaattisesti. Suurin muutos on ollut se, että etätyöskentelyn ja kotiinkuljetuspalveluiden ansiosta minulla on ollut enemmän aikaa ja väsymys on helpottanut. Treenit ovat sujuneet ja askel kulkenut niin tallilla kuin lenkkipolulla.
Viikottaiset treenit valmennuksessa, lainaratsu ja ratsastuksen videointia
Koska kesällä on turha haaveilla matkustelusta tai yleisötapahtumista, päätin uhrata osan kesälomarahoistani valmentautumiseen. Olen alusta asti käynyt Reetun kanssa tunneilla, mutta hyvin epäsäännöllisesti. Ehdotin toukokuussa vakivalmentajalleni, että ottaisin kolmen kuukauden tehopyrähdyksen ja kävisin Reetun kanssa tunneilla kerran viikossa. Asetin jaksolle seuraavat tavoitteet:
- Paljon puomijumppaa ja jopa ristikoiden ylittämistä loppukesästä
- Pari kertaa lainaratsulla ratsastamista
- Laukannostot sujuviksi kentällä
Toistaiseksi tunnit ovat edenneet ihan mukavasti ja olemme tehneet vaihtelevia puomi- ja kujatehtäviä. Tähän mennessä ainoa kerta, kun koin vahvoja epäonnistumisen fiiliksiä, oli viime viikolla tallin oman lainaratsun selässä. Niin sitä vaan tottuu hyvässä ja pahassa siihen omaansa! Lainaratsun kanssa tuli kyllä ihan hyviäkin hetkiä, mutta välillä sekä jarrut että ratti tuntuivat olevan ihan hukassa. Vika oli toki minun, ei hevosen, joka yritti kiltisti ymmärtää apujani.
Tallikaverini kanssa päätimme tehostaa oppimista kuvaamalla silloin tällöin toistemme ratsastusta. Se on tuskallista, mutta opettavaista! Alla olevasta videosta voi bongata muun muassa rumaa pohkeidenkäyttöä ja lörpöttävät ohjat, mutta virheet opettavat. Toivottavasti niistä avautuu myös se, mitä yritän harjoituksessa tehdä!
Ajotreenien paluu!
Olen kaivanut kesän kunniaksi kultakärryt naftaliinista ja aloittanut taas ajamisen. Uskon, että rauhalliset ajolenkit ovat Reetulle mitä mainiointa vaihtelua ratsastuksen lomassa. Se taittaa matkaa kärryjen edessä mielellään, pystyy kääntymään niiden kanssa pienessä tilassa ja tuntuu pitävän siitä, ettei tarvitse kantaa ylimääräistä painolastia. Seuraava tavoite onkin päästä kaverin kanssa kotipihalta isommalle tielle ilman hevosseuraa!
Alati huolestuneena hevosenomistajana testasin taannoin kultakärryjä itsekin vetämällä niitä aikuinen kyytiläinen kyydissä. Oli yllätys huomata, ettei yksi tai edes kaksi aikusita ihmistä paina koppakärryissä yhtään mitään!
Toukokuun menot
Jokaviikkoiset yksityistunnit eivät ole ilmaisia, mutta toisaalta koronakesä ei pahemmin herätä houkutuksia laittaa rahaa mihinkään muuhunkaan. Toukokuussa kävin neljästi tunnilla ja Reetua ratsutettiin kerran. Jotain pientä ekstraa ostelin laidunkautta varten, mutta muuten en tehnyt mitään isoja hankintoja. Hevosmenojen osalta toukokuu oli siis aika tyypillinen.
Taloudellisesti tämä koko touhu on järjetöntä, sen myöntää varmasti jokainen hevosenomistaja. Mutta jos se paljon ottaa, vielä enemmän se antaa!
Tallivuokra | 675 euroa |
Valmennus 45 min/kerta ja 1 ratsutus | 250 euroa |
Ötökkämyrkyt ja -huppu | 75 euroa |
Matolääke ja madonmunatutkimus | 41 euroa |
Yhteensä | 1 041 euroa |
Pääkuva: Sanna Lohenoja / @sannnikka
5Herättikö tämä ajatuksia? Ota kantaa somessa!

4 Comments
Sanna & Napsu
Hehe, mä aina ajattelen että hevosenomistajan ei kauheasti kannattaisi laskeskella 😀 Laskin kerran pikaiseen itse, että nipin napin 2-vuotiaaksi kääntyneen varsan ostohinnasta kuluineen + kahden vuoden ihan perusylläpitomenoista (siis ilman mitään varsan kanssa otettuja valmennuksia, varusteita tai mun omien ratsastustuntien hintaa, pitäähän tässä välissä itsekin ratsastaa ettei ihan ruostu) tulee semmoiset 16 000 euroa. Kyllähän sillä olisi varmaan jo saanut ihan kivan perusratsutetun 4-vuotiaankin. Mutta sitten olisi jäänyt tämä kiva alkumatka varsan kanssa kokematta. Ja laskipa sitä niin tai näin, ainahan (ratsu)hevosen (tai varsan!) ostaminen on taloudellisessa mielessä ihan hulluutta 😉
piia
Musta varsan ostaminen on ihan yhtä kannattavaa kuin ostaa valmiimpi ratsu! Eri asia toki, jos olisitte omistajina sitä tyyppiä, jotka haluaa saman tien ratsaille ja kisaradoille. Mutta kun kouluttaminen selvästi inspiroi ja motivoi molempia omistajia, niin silloinhan varsa on just oikea valinta. 🙂
Mulle nämä kulut ei sinänsä tulleet yllätyksenä, koska pidän menojani silmällä muutenkin ihan Excel-piirakoita myöten! 😀 Tämä oli vaan ensimmäinen kerta, kun julkaisin hevosmenot muidenkin nähtäville. Kun itse aikoinaan olin ostamassa Pepeä, tällaiset laskelmat auttoivat kovasti hahmottamaan, millaisiin kuluihin kannattaa varautua.
Onhan Reetuunkin uponnut melkoinen summa varusteineen, mutta positiivisesti ajateltuna hölmömminkin voisi euronsa käyttää! Rahavirrat on ainakin ohjautuneet pitkälti kotimaisten palveluiden ostamiseen, mitä varsinkin näinä aikoina kovasti suositellaan. 😀
Sanna & Napsu
Joo toi on hyvä pointti! Me hevosenomistajat pidetään yllä monenlaista pienyritystoimintaa, kun tarvitaan talleja, hoitoa ja ruokaa hevosille. Plus valmentajat, valjassepät, kengittäjät, eläinlääkärit jne. Ja vähän laajentaen esim. autokorjaamot 😂 Ja kaikki raha jää Suomeen, pyörittämään kotimaista yhteiskuntaa.
piia
Niinpä! Jos kotimaan talous sakkaa, siitä ei voi ainakaan meitä ratsutätejä syyttää! 😀