Nuoren hevosen koulutus

Nuoren hevosen kanssa – Toivon matka ratsuksi

Viimeisen parin vuoden aikana moni tallikaverini on päätynyt ostamaan nuoren hevosen. Koska minulla on ollut mainio tilaisuus seurata varsankasvatusprojekteja, päätin kysellä omistajilta, millaista heidän arkensa ja ratsukoulutus ylipäänsä nuorten kanssa on. Lopputuloksena syntyi blogiin kokonainen juttusarja, joka alkaa nyt!

Ensimmäisessä osassa tallinpitäjämme, ratsuttaja ja rautainen hevosalan ammattilainen Mari kertoo, miten suomenhevosruuna Toivosta on tehty luotettava ja mukava ratsunalku! Toivo on näyttäytynyt välillä blogin kuvissakin Reetun vanhana pihattokaverina.

Tee vähemmän, mutta oikeita asioita

Toivo on 5-vuotias suomenhevosruuna, joka päätyi puolivuotiaana Marin omistukseen vähän sattumalta kiireisessä elämäntilanteessa. Alusta asti oli huomioitava, että aikaa ruunan kanssa touhuamiseen on rajatusti. Se ei ollut ongelma, kun harjoittelu oli suunnitelmallista ja määrätietoista.

Toivo on elänyt aina muiden hevosten kanssa laitumella ja pihatossa. Sen ansiosta ruunasta on kasvanut vahva ja varmajalkainen ilman ihmisen jatkuvaa jumppaamista ja puuttumista sen tasapainoon. Paddock Paradise -pihatossa laumakaverit ovat huolehtineet osaltaan myös nuoren hevosen tapakasvatuksesta.

Toivoa koulutettiin ensimmäiset vuodet pari kertaa kuussa. ”Varsan kanssa voi toki hyvin tehdä harjoituksia vaikka monta kertaa viikossa, jos pitää sessiot lyhyenä”, Mari muistuttaa, ”mutta jos yhtään epäilyttää, tekeekö varsan kanssa liikaa vain liian vähän, on aina helpompi jälkikäteen korjata, jos on tehnyt liian vähän”.

Jos aikaa treeneihin on vain muutama minuutti, Mari saattaa tehdä harjoituksia (esim. väistöjä ja tuntumaharjoituksia) suoraan pihatossa maasta käsin. Silloin koko yhteisen ajan voi hyödyntää tehokkaasti eikä arvokkaita minuutteja huku paikanvaihdoksiin kentälle ja takaisin.

”Kiire ja koulutustilanne on huono yhdistelmä”, Mari toteaa. Treeni saa toki olla lyhyt, mutta sen on oltava niin hyvin suunniteltu, että tarpeeton hätäily jää pois. Stressi häiritsee omaa keskittymistä, mutta tarttuu myös herkästi hevoseen.

Loppukesästä Toivon ratsukoulutus alkoi toden teolla, kun harjoituskertoja lisättiin muutamaan kertaan viikossa. Lisätietoja Toivon ratsutusprojektista ja tärppejä selkäännousuharjoituksiin löytyy Toivon toisen kouluttajan ja Marin valmentajan, Tea Ihalaisen, Tasapainoon-blogista.

Koulutuksella parhaat puolet esiin

Kuva: Mira Laiho

Toivo on hyvä esimerkki hevosesta, jonka parhaat puolet on tuotu esiin huolellisella koulutuksella. Samalla ei-toivotut piirteet on häivytetty taustalle. Vaikka Toivo näyttää päällepäin lungilta ja mutkattomalta tapaukselta, voimakastahtoisesta hevosesta löytyy myös tulinen ja hanttiin pistävä puoli, jonka kanssa ei kannata lähteä painimaan.

Toivon toinen puoli tuli esiin, kun sitä ryhdyttiin pari vuotta sitten kouluttamaan perinteisillä menetelmillä kärryjen eten. Koulutuksessa ei sinänsä hätäilty tai tehty mitään ihmeellistä: Toivon ikätoveri suhtautui samoihin opetustunteihin rauhallisesti, kun taas Toivo jännittyi, puri kuolainta ja alkoi liikkua harjoituksissa levottomasti kipittäen. Kerran se vapautti itsensä ahdingosta rysäyttämällä puuaisat päreiksi.

Ajoharjoituksia jatkettiin vielä joitain kertoja ja kärrytkin saatiin perään. Toivo oli periaatteessa oppinut ajohevoseksi, mutta oli niin jännittyneen oloinen, että Mari päätti laittaa ajo-opinnot toistaiseksi jäihin ja etsiä yhdessä tekemiseen uutta lähestymiskulmaa. Vanhalla tyylillä nuoren hevosen käytös olisi muuttunut joko pahemmaksi tai johtanut opittuun avuttomuuteen, jolloin se olisi vain passiivisesti alistunut tilanteeseen. Toivo jatkoi ratsun opintoja operantin kouluttamisen periaatteilla.

Turvalliset luottoratsut tehdään rennossa mielentilassa

Toivo ensimmäistä kertaa parrasvaloissa. Tuttu tehtävä rentouttaa uudessa tilanteessa. Kuva: Sanna Lohenoja

Mari on ollut mukana monien asiakkaidensa (myös allekirjoittaneen!) hevosenostoprojekteissa ja havainnut, että turvallisista harrasteratsuista on pulaa. Kisahevosia kyllä löytyy, mutta missä ovat maastovarmat, mukavan tasaiset harrastekaverit?

Yksittäisiä helmiä voi löytyä tuurilla, mutta usein luotettavat monitoimiratsut tehdään itse. Tärkeintä koulutuksessa on hevosen rennon mielentilan säilyttäminen ja sen fysiikan (biomekaniikan) ymmärtäminen. Rento mielentila saavutetaan esimerkiksi siten, että tehtävät pilkotaan riittävän pieniin palasiin eikä yritetä liian vaikeaa kokonaisuutta kerralla.

”Kun hevonen ymmärtää, mitä siltä pyydetään ja on terve, se kyllä tekee, mitä pyydetään”, Mari toteaa.

Hevonen ei kettuile tahallaan. Niskuroinnit ja säpsyilyt ovat merkkejä siitä, ettei hevonen ymmärrä tai pysty suoritumaan tehtävästä sillä hetkellä. Nuoren hevosen kanssa on pidettävä omat hoksottimet hereillä ja otettava tarpeen mukaan askeleita taaksepäin tilaan, jossa hevonen on taas rento. Jännittyneessä mielentilassa hevosen oppiminen hidastuu tai se saattaa oppia eri asian kuin on ollut tarkoitus. Mielentila, jossa harjoitus tapahtuu, jää sen sijaan muistilokeroon ja sen hevonen yhdistää samaan tilanteeseen jatkossakin.

Hevosen rentous koulutustilanteessa on oleellista myös turvallisuuden kannalta. Jos nuori kokee ratsun tehtävät alusta asti mielekkäiksi ja ihmisen luotettavaksi kumppaniksi, se on turvallisempi kuin hevonen, joka on työskennellyt jännittyneenä ja pakotettuna.

Kuulostaako kukkahattuilulta? Sitä se ei ole, vaan tervettä järkeä. Syyskuun lopussa järjestetyissä tallin harjoituskisoissa Toivo todisti, että mielentilalla on merkitystä. Toivo oli ensimmäistä kertaa yleisön edessä, kaiuttimista pauhasi musiikki tutulla kentällä, kentän viereen oli pystytetty iso buffet-teltta, sää oli ensialkuun surkea ja muita ratsukoita liikkui siellä täällä.

Toivo jännittyi ensin uuden tilanteen edessä, mutta rauhoittui, kun pääsi suorittamaan sille tuttuja tehtäviä radalla. Se palasi tehtävien myötä takaisin siihen hyvään ja rauhalliseen mielentilaan, missä on varsasta asti tottunut työskentelemään. Toivon astuminen parrasvaloihin oli iloinen, ja ennen kaikkea turvallinen, kokemus niin sille itselleen, ratsastajalle kuin yleisölle.

Mikä on Toivon koulutustaso nyt?

Toivo on mukava ja yritteliäs ratsunalku, joka työskentelee tasapainossa ravissa ja käynnissä ja harjoittelee parhaillaan tasapainoista laukkaa maasta käsin. Voiko siis sanoa, että Toivo on peruskoulutettu?

”Minulle peruskoulutettu tarkoittaa sitä, että hevonen osaa itse liikkua kaikissa askellajeissa suht oikeinpäin.”, Mari pohtii. ”se vaan ei olekaan niin helppoa kuin miltä kuulostaa”.

Helppoa olisi kouluttaa Toivo pintapuolisesti suorittamaan esimerkiksi HeC-tehtävät. Mari ei kuitenkaan halua mitata nuoren hevosen edistymistä perinteisellä kouluasteikolla. Sen sijaan hän on antanut esimerkiksi Toivon laukan kehittyä luonnollisen kasvun ja kehityksen myötä, puuttumatta siihen ratsain tai apuohjin liian aikaisin.

Kun peruspalikat ovat kunnossa, niitä yhdistelemällä on helpompaa edetä tulevaisuudessa koulutustasojen asteikolla ylöspäin. Toivon perusohjelmaan on kuulunut esimerkiksi lähes alusta asti avo- ja sulkutaivutusten tyyppiset harjoitukset käynnissä ja ravissa. Niitä käytetään kuitenkin asennon korjauksen ja tasapainon löytämisen työkaluina, ei itseisarvoisina temppuina.

Marin koulutustapa saattaa tuntua hitaalta nykypäivänä, kun hevosten ratsuttaminen aikaistuu ja yhä nuoremmilta odotetaan yhä enemmän. Rauhallisella asenteella Toivosta kehittyy kuitenkin terve, turvallinen ja pitkäikäinen ratsu. Marin tavoite on kasvattaa Toivosta monipuolinen ratsu, jonka kanssa ratsastaa niin klassista kouluratsastusta kuin käydä rennoilla maastolenkeillä. Kun pohjatyö on tehty kiireettä ja hevosta kunnioittaen, Suomeen on saatu taas yksi luotettava monitoimiponi lisää.

Lisätietoa Toivon viisivuotiskauden koulutuksesta löydät Tasapainoon-blogin uusimmasta kirjoituksesta.

Pääkuva: Mari Jokelainen

Juttusarjan seuraavassa osassa tutustumme tallikaveriini Sannaan ja parivuotiaaseen pre-ruuna Napsuun, tulevaisuuden WE- ja länkkäratojen toivoon! Sanna on myös blogista ja instasta tuttu Reetun vuokraaja ja ystäväni.

5Herättikö tämä ajatuksia? Ota kantaa somessa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *