• Lamppumaastot,  Varusteurheilu

    Puhutaan otsalampuista! Vuosi Olight-otsalampun kanssa

    Kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen märkä ja pimeä. Kokopäivätyöläisenä on suorastaan luksusta nähdä oma hevonen edes joskus päivänvalossa tai maastoilla, niin että ympärilleen näkee edes vähän. Onneksi otsalamput on keksitty! Omani on ollut tänä vuonna niin korvaamaton, että ansaitsee minusta suitsutusta ja suosituksen ihan bloginkin puolella! Me hevosihmiset emme suinkaan ole ainoita sekopäitä, jotka tykkäävät vaeltaa pimeydessä. Passelista otsalampusta minulle vinkkasi viime vuonna pikkusiskoni, joka on innokas koiraharrastaja ja kolmen koiran omistaja (kannattaa muuten tutustua hänen Instagram-tiliinsä Isot Pahat Sudet!). Siskoni samoilee hämärillä poluilla ja pimeissä metsissä siinä missä minäkin, ja oli löytänyt avun XXL:n liikkeestä. Siellä myytävä Olight-merkkinen otsalamppu osoittautui nappivalinnaksi omiinkin tarpeisiini. Ratsastajan otsalampun toivelista Ei ole ihan…

  • Matkaratsastus

    Matkaratsastuksen starttikurssin tärppejä

    Mainitsin Instagramissa, että tallillamme järjestettiin viime viikonloppuna meille räätälöity matkaratsastuksen starttikurssi. Talliporukkaamme on siunaantunut tänä vuonna useampikin matkaratsastuksesta innostunut ratsastaja, joten kurssille oli selvästi tilausta. Kaksipäiväisen kurssin piti Heidi Laurinen matkaratsastuksen Team Suonpäästä. Heidi on matkaratsastuksen konkari ja monitoiminainen, joka valmentaa, vetää kursseja ja toimii stewardina. Hän oli viime kesänä myös Liedossa stewardina, minne lähdimme Kaisan ja Muulin kanssa. Matkaratsastuksen starttikurssi on tarkoitettu aloitteleville harrastelijoille, jotka haluavat tietää lajista lisää ja arvioida mahdollisuuksiaan osallistua kisoihin. Aiemmin starttikurssi oli pakollinen ensiaskel, jotta kisoihin sai ylipäänsä lähteä, mutta nykyisin kurssi on vapaaehtoinen. Ensimmäinen päivä: mitä matkaratsastus on? Ensimmäisen päivän teoriaosuudessa tankkasimme tietoa (ja mustikkamuffinsseja) PowerPoint-kalvojen ja videomateriaalien voimin. Heidi totesi jo alussa,…

  • Reetun elämä

    Hevonen on urheilija – ja ratsastaja myös

    Viime aikoina mediassa on pähkäilty, mikä on sopiva ratsastajan paino suhteessa hevosen kokoon. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottiin tutkimuksesta, jossa jo ratsastajan suositeltu maksimipaino, 15% hevosen painosta, vaikutti hevosen suorituskykyyn hyppytuloksissa. Jutussa alleviivattiin myös, ettei ole merkitystä, koostuuko ratsastajan paino lihaksesta vai ylipainosta. Raskas taakka on raskas taakka rasvaprosentista riippumatta, vaikka hyväkuntoinen ja kokenut ratsastaja onkin tasapainoisempi kannettava. Hevosten hyvinvoinnin vuoksi ratsastuskoulut ovat alkaneet asettaa hevosilleen maksimipainorajoja. Noloja hetkiäkin on päässyt syntymään, kun vanhalle, tutulle asiakkaalle ei ole löytynyt enää sopivankokoista ratsua. Äskettäin luin, että eräässä laadukkaasta ratsastuskoulussa erittäin osaava hevonen seisoo tyhjänpanttina, koska sille ei löydy riittävän lyhyttä, alle 65-kiloista vakituista aikuisratsastajaa. Fakta on, etteivät suomalaiset ole ihan pikkuruista kansaa.…

  • Nuoren hevosen koulutus

    Nuoren hevosen kanssa – Toivon matka ratsuksi

    Viimeisen parin vuoden aikana moni tallikaverini on päätynyt ostamaan nuoren hevosen. Koska minulla on ollut mainio tilaisuus seurata varsankasvatusprojekteja, päätin kysellä omistajilta, millaista heidän arkensa ja ratsukoulutus ylipäänsä nuorten kanssa on. Lopputuloksena syntyi blogiin kokonainen juttusarja, joka alkaa nyt! Ensimmäisessä osassa tallinpitäjämme, ratsuttaja ja rautainen hevosalan ammattilainen Mari kertoo, miten suomenhevosruuna Toivosta on tehty luotettava ja mukava ratsunalku! Toivo on näyttäytynyt välillä blogin kuvissakin Reetun vanhana pihattokaverina. Tee vähemmän, mutta oikeita asioita Toivo on 5-vuotias suomenhevosruuna, joka päätyi puolivuotiaana Marin omistukseen vähän sattumalta kiireisessä elämäntilanteessa. Alusta asti oli huomioitava, että aikaa ruunan kanssa touhuamiseen on rajatusti. Se ei ollut ongelma, kun harjoittelu oli suunnitelmallista ja määrätietoista. Toivo on elänyt aina…

  • Reetu valjastettuna
    Ajaminen,  Reetun kuulumiset

    Parhaat tärpit jakoon elokuun ajotunneilta

    Olin sunnuntaina Reetun kanssa taas Markku Nymanin ajotunnilla, mistä kerroinkin jo edellisessä kirjoituksessani. Ajotunnit ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi ja tässä parhaat tärpit, mitkä olen tunneilla tähän mennessä oppinut! Rutiini on avain kehittymiseen Ensimmäisen ajotunnin jälkeen Make neuvoi, että minun kannattaa alkuvaiheessa ajaa Reetulla niin paljon kuin mahdollista. Uudesta, ihmeellisestä asiasta tulee harjoittelun myötä arkipäiväinen rutiini ja hevonen sisäistää helpommin uuden roolinsa ajohevosena. Kun ajaminen on tullut tutuksi, tahtia voi hidastaa ja ratsastaa taas enemmän pelkän ajamisen sijaan. Kahden viikon ajan eli ajotuntien välissä ajoin Reetulla suunnilleen joka toinen päivä. Pidin ajokerrat aika lyhyinä, tein Maken antamat tehtävät ja lopetin, kun Reetu tuntui hyvältä. Tehojakson aikana kärryistä tuli Reetulle tuttu ja…

  • Ajaminen

    Kaikki Reetun ajo-opetuksesta

    Reetun ajo-opetus on edennyt hyvin! Olen jo saanut kärryt perään ja ajanut ensimmäiset ajoni Reetulla. Ajattelin koota yhteen, missä pisteessä olemme nyt ja miten siihen pääsimme. Lyhyesti sanottuna meillä menee hyvin: Reetu vetää jo kärryjä perässään aidatulla alueella ja opettelemme yhdessä perusasioita. Tavoitteeni on saada Reetusta luotettava ajokki sunnuntaiajelua varten. Kasvattaja on aikoinaan opettanut Reetun alustavasti ajolle, mutta varsinaista rutiinia sille ei ehtinyt kehittyä. En voinut siis kylmiltään laittaa kärryjä perään ja lähteä baanalle, vaan aloitin mieluummin täysin alusta. Ohjasajaen matkaan Viime kesänä ostin Reetulle FB-kirpparilta vähän käytetyt pikalukkosilat, ohjat ja rintaremmin. Aloitin ohjasajoharjoitukset maastakäsin tallin teillä ja lähimaastoissa. Halusin, että Reetu oppii kulkemaan maastossa, niin että kuski kulkee perässä…

  • Reetun elämä

    Hevosen paras ystävä on toinen hevonen

    Somessa on se hyvä puoli, että se tuo hevosharrastuksen koko kirjon harrastajien ruuduille. Oman kuplan rajat alkavat tehokkaasti poksahdella, kun oma instatili täyttyy monenlaisista tavoista olla hevosten kanssa. Toisille kilpaileminen on harrastuksen suola ja sen ohessa ratsutkin voivat vaihtua usein. Sitten on harrastajia, joille hevosyksilö on tärkein ja harrastus perustuu yksilön tarpeiden täyttämiseen, olipa kyse sitten vuotiaasta varsasta tai parikymppisestä eläkeläisponista. Hevosen kannalta kumpikaan ei ole minusta sen enempää oikein tai väärin. Hevosen läheinen suhde omistajaan ei automaattisesti määrittele sitä, miten hyvin se voi. Hevonen voi vaihtaa luontevasti kotia muutaman kerran elämässään ja sopeutua ongelmitta, kunhan sen terveydestä ja lajityypillistä tarpeista huolehditaan. Niihin kuuluu mahdollisuus liikkua, syödä mahdollisimman usein ja…

  • Matkaratsastus

    Kiitos, Lieto!

    Lauantaiaamuna pakkasimme suunnitelman mukaisesti Muulin ja Reetun traileriin ja lähdimme Lietoon ratsastamaan matkaratsastuksen helpon luokan. Kaisa julkaisi juuri pitkän ja perusteellisen raportin blogissaan, ja suosittelen pomppaamaan sinne, jos haluat lukea tarkemmin päivän tapahtumista. Olisi hölmöä toistaa samat jutut toiseen kertaan, joten omalta osaltani keskityn vastaamaan kysymyksiin, joita minulta kysyttiin ennen, kisojen aikana ja jälkeen. Lyhyesti sanottuna päivä oli ihana, Reetu löysi oman lajinsa emmekä saaneet hyväksyttyä suoritusta. Jalustimeni hajosi loppumetreillä, mutta olisimme kaikesta huolimatta olleet vähän liian hitaita ja sykkeet liian korkealla. Miksi halusit lähteä matkaratsastuskisoihin? Vielä muutama viikko sitten en tiennyt matkaratsastuksesta juuri mitään. Olin toki joskus kuullut, että matkaratsastus on vähän kuin pitkän matkan maastoilua, mutta en tuntenut…

  • Lihava hevonen,  Ruokinta

    Hyvästi, vapaa heinä! Reetusta tuli lihava poni

    Reetu muutti viime syksynä pihattoon heti laidunkauden jälkeen ja eleli siellä koko talvikauden. Paddock Paradise -tyyppisen pihaton olosuhteet ovat hevosille ihanteelliset ja suosittelen vastaavaa ratkaisua mille tahansa normaalille hevoselle. Mahdollisuus liikkua, leikkiä ja päättää omat ruoka-ajat on hevoselle lottovoitto, paitsi jos kyseessä on ahne ja jo valmiiksi vähän lihava poni. Kuten olen aiemminkin blogissani todennut, jokainen hevonen on kuitenkin yksilö. Yhden paratiisi ei ole hyväksi välttämättä toiselle. Reetun ongelma on siinä, ettei se ole normaali hevonen vaan kärsii selvästi aineenvaihdunnan häiriöistä. Se on ollut PP-pihatossa tyytyväinen, mutta talvikarvan pudottua oli pakko kohdata tosiasiat: siellä se ihraniska eli kova rasvakertymä harjamarrossa taas komeili sitkeästä liikuttamisesta, edelliskesän laihtumisesta ja vähäsokerista heinästä huolimatta.…

  • Matkaratsastus

    Muulin kanssa harjoitusmaastossa

    Tiedättehän sen vanhan fraasin, ettei kukaan tule kotoa hakemaan? Sehän ei pidä lainkaan paikkaansa, koska Kaisa ja Muuli ainakin tulevat. Kun nössöilin alussa sen ajatuksen kanssa, uskallanko lähteä Lietoon matkaratsastuskisoihin, Kaisa ehdotti ratkaisuksi harjoitusmaastoa, onhan tallien välimatkakin on alle kymmenen kilometriä. Siinähän näkisi, miten ratsut tulevat juttuun. Tuumasta toimeen! Tiistai-iltana Kaisa ja Muuli kurvasivat Chevalinnin pihaan ja sain kunnian tavata Muulin ihan livenä. Muuli oli herkän ja symppiksen oloinen tapaus, jonka korvat olivat oikeassa elämässä vielä suuremmat kuin kuvissa! Muuli vaikutti myös yllättävän isolta säkäkorkeuteensa nähden. Vaikka sitä selvästi jännitti, se pysyi rauhallisena ja keskittyi tarkkailemaan ympäristöään jättimäisillä korvillaan. Reetun ja Muulin ensikohtaaminen Kun Muuli saapui tallille, tallipihan viereisessä tarhassa…